Äyräpään Ärjy ja Äänisen Aleksandra


Äyräpään Ärjy

Nyt 100-vuotias kaivosmies Armas Koivisto (synt. 1918) palveli talvisodassa täydennysmiehenä jääkärieversti Matti Laurilan joukoissa Jalkaväkirykmentti 23:ssa ja on viimeisiä elossa olevia ”Äyräpään Ärjyjä”. Jatkosodassa ja Lapin sodassa Koivisto palveli muonittajana Laguksen Panssaridivisioonan esikunnassa. Kantakorttinsa mukaan sotamies Koivisto toimi myös lähettinä, oman arvionsa mukaan lähinnä henkivartijana ja palvelijana, etenkin majureille Rasi ja Tuori. Tutuksi tuli myös Taipaleen vankileiri Metsäpirtissä.

Äänisen Aleksandra

Heimoveteraani Aleksandra Lazieva o.s. Karpina (synt. 1925) on isänsä puolelta karjalainen ja äitinsä puolelta venäläinen. Hän oli 16-vuotias kun suomalaissotilaat tulivat hänen kotiinsa Sungunniemellä, Äänisellä, marraskuussa 1941. Aleksandra hakeutui nälissään alue-esikuntaan ja palveli kolme vuotta Itä-Karjalan sotilashallintoa edeten keittiöapulaisesta tulkiksi ja kirjanpitäjäksi. Suurlahdessa hän tapasi myös tamperelaisen sotilaan, Tauno Uotilan. Sodan päätyttyä Aleksandra joutui KGB:nkynsiin suomalaisyhteyksiensä takia.

Palvelukustanne, taitto ja paino: Bookcover Oy 2019.
Kirjaa myy netissä Bookcover-verkkokirjakauppa. Sitä voi ostaa myös kirjakauppojen verkkokaupoista ja tilata kirjakaupoista. Kirjastot päättävät kirjahankinnoistaan itsenäisesti.

Sotasiskokset Kannakselta

kahden kovia kokeneen evakkoperheen selviytymistarina

Sotasiskokset Kannakselta on hyvin tunnepitoinen ja runsaasti kuvitettu, taustoitettu tietokirja. Sen päähenkilöinä ovat kivennapalaisen Nikkasen maanviljelijäperheen Saimi (myöhemmin Saima 1929-2017) ja Senni (1921-2013) sekä viipurilaisen Vainikan työläisperheen Eeva (synt. 1939) ja Maila (synt. 1936). Sota-aika merkitsi myös heille pelkoa, hätää, häpeää, surua ja ikävää. Kuitenkin, tunteiden näyttämisen hillitsemistä pidettiin vahvuutena, lapsilta vaadittiin ”aikuismaisuutta”, ja heille sysättiin paljon vastuuta.

Nikkaset Kivennavan Rantakylästä

Saima on kolmasti evakuoitu ja kolmella sankarihaudalla surrut. Kesäkuussa 1944 hän oli 14-vuotias, kun koti Kivennavan Rantakylässä oli jätettävä. Edessä oli lähes kolmen viikon ja noin 500 kilometrin kävelymatka, ja perheen karjan ajaminen Karjalankannakselta Etelä- Savoon, lottana toimineen Senni-siskon kanssa. Nikkasten mutkainen evakkomatka päättyi Etelä-Savon, Hauhon ja Hollolan kautta Kangasalle, josta heille vuonna 1945 osoitettiin maanhankintalain mukainen tilan paikka.

Vainikat Viipurin Sorvalista

Vainikan perhe oli talvisotaa paossa Sääksmäellä. Jatkosodan päätyttyä Viipurin Sorvali vaihtui Satakunnan Nakkilaan. Evakkopaikasta muutettiin pois vasta jouluna 1952. Vainikan perheellä kävi, voisiko sanoa, hyvä tuuri tämän evakkopaikkansa suhteen. Heidät otettiin vastaan myötäeläen. Ja hyvä tuuri jatkui kun paikallisen kansakoulun opettaja oli Karjalasta: sielläkään ei ”ryssitelty”. Talvisodan evakkopaikassa ulkorakennus, johon Vainikat oli majoitettu, oli ollut niin kylmä, että Eevan vaipat olivat jäätyneet. Silloin Hanna- äiti oli päättänyt, että jotain on tehtävä, ja niin perheen tyttäret lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin.

FT Jaana Laamanen on Tampereella asuva, muistitiedosta kiinnostunut tutkija. Sotasiskokset Kannakselta on maitolaiturimaisteriksikin kutsutun kansatieteilijän kuudes muistitietopohjainen tietokirja. Helsingin yliopistoon tehty väitöskirja Maitolaiturilla, on vuodelta 2001. Maaseudun elämän lisäksi Jaana on tallentanut sotakokemuksia viime sotien sota- ja kotirintamalta. Työ suomalaisen kulttuuriperinnön parissa kumpuaa osin omista juurista, jotka ovat syvällä kivisen pellon mullassa Etelä-Savossa. Tämä tyttö ei mennyt merta edemmäs kalaan: sotaveteraani-isä, maanviljelijä Mikkelin maalaiskunnasta, oli hänen ensimmäinen tiedonantajansa.

Palvelukustanne, taitto ja paino: Bookcover Oy. Valmistumisajankohta tammikuu 2020.

Kirjaa myy netissä Bookcover-verkkokirjakauppa. Sitä voi ostaa myös kirjakauppojen verkkokaupoista ja tilata kirjakaupoista.

Mäntylät kuudessa sodassa

Jatkosodan aikana Suomesta loppuivat miehet. Vuonna 1925 syntynyt Toivo (Topi) Mäntylä sai kutsun 17-vuotiaana viestikoulutukseen Santahaminaan huhtikuussa 1943. Syvärin taa tuli lähtö tammikuussa 1944. Topin sotapalvelus oli alkanut 14-vuotiaana talvisodan aikana kuljetus- ja vartiointitehtävissä suojeluskunnassa. Suojeluskuntapoika hänestä oli tullut isä-Jussin mukana jo 7-vuotiaana.

Viestimies Mäntylän yksikkö oli Kaarlo ”Kylmä Kalle” Heiskasen 11. Divisioona, Viestipataljoona 32. Syyskuussa 1944 tuli aselepo. Lapin sota vei Topin Enontekiölle, jossa he joutuivat saksalaisten kranaattituleen. Mäntylä saatiin ”kursittua kasaan” ja sodassa ollut mies kutsuttiin puoleksi vuodeksi varusmiespalvelukseen Kontiorantaan. 20-vuotiaana, kesällä 1945, Topi palasi kotitilalle Jämsään. Naapuriin oli tullut evakkoperheensä mukana muuan valkjärveläisneitonen...

Toivo Mäntylän isä, jääkärivaravääpeli Johannes (Jussi) Mäntylä (1896-1962), sai komennuksen Schaumanin pataljoonaan ja osallistui konekiväärijoukkueineen huhtikuussa 1918 Tampereen ja Kämärän valtauksiin. Vapaussotureille Suomen sisällissota oli vapaussota. Ensimmäisen sotansa Mäntylä oli sotinut vuonna 1916 Jääkäripataljoona 27:n riveissä itärintamalla ensimmäisessä maailmansodassa. Mäntylä oli mukana Simon kahakassa joulukuussa 1916 ja Petsamon retkellä keväällä 1920.

Talvisodan ajan Jussi Mäntylä toimi suojeluskunnan aluepäällikkönä Pohjois-Hämeessä, jatkosodassa hän palveli jo ikämiehenä konekiväärikomppanian päällikkönä Aunuksen Heimosoturipataljoonassa. Hän osallistui myös asekätkentään. Jussi Mäntylä oli Härmän jääkäreitä, maanviljelijä, ammattisotilas ja alaisilleen Mäntylän Jussi.

FT Jaana Laamanen on muistitiedosta kiinnostunut tutkija. Tämä kirja jääkärikapteeni Jussi Mäntylästä ja korpraali Toivo Mäntylästä on maitolaiturimaisteriksikin kutsutun kansatieteilijän seitsemäs tietokirja.

Palvelukustanne, taitto ja paino: Bookcover Oy, joulukuu 2020. Kirjaa myy netissä Bookcover-kauppa.fi Sitä voi ostaa myös kirjakauppojen verkkokaupoista ja tilata kirjakaupoista.